Kävimme maanantaina synnytystapa-arvioissa naistenklinikalla ja muistin viimeinkin mennä sinne labraan jotta verestäni otettaisiin vasta-aineet viime kesäisen verensiirron takia. Ilmeisesti ne olisi pitänyt ottaa kuukautta ennen LA:kaa mutta enpä muistanut mennä niitä ottamaan... Noh, joka tapauksessa arvio: Lääkäri teki sisätutkimuksen joka ei enää kyllä ollut kivutonta kuten aiemmin mulla on ollut. Kohdun suu oli melko arka. Kohdunkaula oli lyhentynyt 2cm:riin ja kohdunsuu oli jo pehmeä. Lääkäri totesi vauvan olevan kiinnittynyt ja tooosi alhaalla. Kysyikin onko vaikea kävellä mutta en kyllä koe kävelyn olevan hankalampaa kuin ennenkään. Lisäksi ultrasi ja teki paino-arvion pojasta. Painoa oli 2900g ja jos menee laskettuun aikaan asti paino olisi noin 3,5kg eli ihan normikokoinen beibi. Vauvasta ei oikein ultrassa enää näkynyt kuin heiluvat jalat ja raajat sikin sokin kun oli jo niin iso. Kaikki oli vauvalla hyvin
Muuten olotilat on melko vaihtelevat. Kovin olen itkuherkkä ja välillä tosi alakuloinen kun päivät kökkii kotona yksikseen kun miehellä on suurimmaksi osaksi viikosta auto käytössä. Huomaan ruokahaluni hieman vähentyneen ehkäpä senkin takia ettei ruokaa yksinkertaisesti vaan mahdu mahaan enään niin paljoa. Vauvan tulemistesta on sekavat ajatukset. Välillä odotan innolla että vauva tulee ja välillä taas pohdin niitä kaikkia muutoksia hyvinkin negatiiviseen sävyynn. Kuten haluunko mä tän lapsen oikeasti, mitä kaikkea vauva muuttaa meidän elämässämme ja miten meidän parisuhde jaksaa. Mieskin tuossa sanoi, että eikö voida puhua mistään muusta kuin asioista jotka liittyy jollain tavalla vauvaan mutta jotenkin mun puheet kääntyy aina vauvaan ja aikaan kun vauva on täällä. Ekäpä pitäisi tietoisesti yrittää ajatella välillä jotain muutakin
Nyt lähen käymään kaupassa ja kaverilla katsomassa kummityttöäni
Ps. eilen kiinnitettiin telakka ja turvakaukalo valmiiksi autoon.
Kommentit