Eilen oli kaavinta...

Vointi on ihan hyvä, fyysinen parempi kuin henkinen. En ole koskaan tuntenut noin voimakasta tuskaa, joka pakottaa huutamaan, itkemään ja tärisemään samaan aikaan. Huudosta ei meinannut tulla loppua ja tuska puristi rintaa. Se kivi vierähti rinnalta eilen. Ensimmäisenä kun heräsin nukutuksesta kysyin hoitajalta, että saivathan ne kaiken pois, onhan se nyt ohi...? 

Mutta ei, ei se ole ohi. Raskauteni kuten tavallisesti mikään minussa ei ole normaalia niin ei ollut sekään. Mola diagnoosiin odotetaan varmistusta patologin lausunnosta. Mola- Rypäleraskaus - istukan sairaus- Raskautumiskielto 6kk-2 vuotta. Voiko enään paskemmin käydä. Miten voi olla näin huono tuuri, aivan uskomatonta vittuilua yläkerrasta. Kai tän paskan on joskus loputtava...

Hcg- arvo maanantain ultran jäkeen oli 48000 joka vastaa raskausviikkoja 12, Tänään otettiin uusi arvo joka oli 58500! Jos HSG arvo ei lähde spontaanisti 2kk aikana laskuun niin sitä voidaan hoitaa sytostaateilla. Ilmeisesti kehoni ei tajua, ettei ole raskaana vaikka kohtu on tyhjä!

Mahdollisuus Mola raskauteen on 1/3000 ja tietysti se sattui meille, pitäisi varmaan lotota kun on niin hyvä tuuri! 33% pareista tulee raskaaksi 1.IVF tuoresiirrosta ja alkaneista raskauksista 30% menee kesken ennen 7. raskausviikkoa. Katsotaan mihin minimarginaaliryhmään mahdutaan tämän Molan parantumisessa. Varmaan pessimistisesti ajateltuna 2 vuoden raskautumiskielto ja istukkasyöpä sekä sytostaattihoidot. Enpä ihmettelisi jos tuo edellinen lause kävisi todeksi! 

Näihin tunnelmiin...