Keskiviikkona masu turposi ja oli jonkun verran kipeä mutta se meni ohi, ajattelin, että olin syönyt jotain huonoa. Torstaina lähdimme ajamaan mökille kahden tunnin ajomatkan päähän kotoa. Siellä vatsa tuli niin kipeäksi että itkin, pyörin tuskissani  kun tunsin kuinka ilma liikkuu suolessa. Koko maha oli kuin tulessa. Mies huolestui toden teolla ja soitin kättärille että mitä mä nyt teen. Sain käskyn lähetä sinne. Ei muuta kun veneellä ukkosen uhmatessa eteenpäin. Roikuin veneen takaosasta ja oksensin koko venematkan ja manasin paskaa lomaa! Automatka oli elämäni pisin ja karmein. Kipu oli sanoinkuvaamaton ja ukkosen ja sateen siivittäessä matkaa työnsin pääni auton ovesta 15 miinuutin välein oksentaakseni. Ja mikä ihaninta kun maha kouristaa niin se toinenkin pää laittaa tavaraa tulemaan ulos. Siinä vaiheessa itkin ja nauroin samaan aikaan kun mies vuorasi penkkiä jätesäkillä :) Siinä sitten istuin kaksi tuntia jätesäkin päällä oksentaen toiseen jätesäkkiin... Huippu mökkireissu!! 130e ruoat ja juomatkin jäi sitten sinne!

Päästiin kättärille ja musta otettiin kovasti kokeita, koko mahan ultria, virtsatieulrtra ja koko mahan röntgen kuva. Kivut onneksi helpotti ja oksentaminen loppui yöllä osastolla. Diagnoosina osittainen suolitukos! Harvinainen leikkaiskomplikaatio ja nimenomaan harvinainen ja sitten se on mulla. Ja en edes voittanu ässä-arvasta vaikka ostin 3 kpl:tta 

Tänään pääsin kotiin, olin antibiootilla, ja kirkasneste ruokavaliolla olen jotunut olemaan ja tänään saan jo syödä sosekeittoa!! Jihuu :) Lähteepähän kilot samalla. Olo helpottanut masussa ja nyt ei voida muuta kun odottaa että suolen toiminta tasaantuu. Pahin mahdollinen vaihtoehto on vatsan leikkaaminen jotta suoli saadaan toimimaa. Mutta nyt näyttää ja tuntuu siltä että tämä menisi itsestään ohi kuten kuulemma suurin osa näistä tapauksista.

Semmoinen tarina tällä kertaa. Toivon todella, että tämä oli viimeinen sairaalajakso ennen sitä synnytystä!!

Nyt taas syömään bonaa kun muuta ei saa syödä!