punktioista selvitty! Huh, olipas melkoinen kokemus - ei ole kuuppa ollut vissiin ikinä noin sekaisin lääkkeistä :) Olin kyllä ihan pihalla koko operaatioin ajan. Ei ollut täysin kivutonta mutta kipu oli kestettävää. Puristin miehen kättä ja taistelin nukahtamista vastan lääkepöhnässä. Ihania lääkäreitä ja hoitajia ja koin, että minusta pidettiin hyvää huolta. Mies oli ihana ja piti kädestä kiinni ja paijasi kokoajan. <3 

Saaliiksi saatiin 15 munasolua! Jeee, mutta ei hyviä uutisia ilman huonoja uutisia. Munatorvissa oli vieläkin nestettä ja kohdussa jostain syystä myös. Jos kohdussa vielä keskiviikkona nestettä niin alkoita ei vielä siirretä jotta meijän vauva ei huku kohtuun. Lääkärit ehdottelivat myös, että jos nyt niin käy ettei neste poistu munatorvista niin ne kannattaa poistaa kokonaan. Vaurioituneet munatorvet voivat häiritä alkoin kiinnittymistä. Tylsää siinä on se, että alkoin siirto saattaa siirtyä leikkaukseen asti eli melkein puoli vuotta! Mietittiin jo, että mennän yksityiselle leikkaamaan jotta saadaan se nopeasti ohi. Katsotaan nyt. Mutta nyt olen erittäin helpottunut että tämä on ohi ja saatiin loistosaalis. Keskiviikkona ultra ja mahdollinen alkoinsiirto! Jännittävää :)
 
Keskiviikkona selviää kuinka monta alkiota meille on siunaantunut. Mies oli mahtava aamulla ja kevensi tunnelmaa sanomalle, että pitäisköhän pyytää niitä siellä labrassa laittamaan vaikka Barry Whitea soimaan kun yhdistävät  meidän siittiöt ja munasolut samaan maljaan. On niin hassua että siellä klinikalla ne tekee meille vauvaa ja me vaan ollaan täällä kotona.
 
Pitäkäähän meille peukut ja varpaat pystyssä, että saamme ukon kyytiin keskiviikkona!